Koulutuspalvelut

MM-kisat Turku 2019 Oli hieno nähdä miten maailman kovimmat agilitykoirat ottivat yhteen. Tarkimmin tuli seurattua maksikoirien luokkaan ja tällä kertaa aivan radan reunalta. Oli hienoa nähdä sitä täydellistä menoa kovimmilta koirilta. Jokainen hyppy, käännös ja liike oli hallittua. Parhaimpien koirakoiden meno oli kertakaikkiaan viimeisen päälle hiottua. Tuli laskettua jokaisen koko luokan voittajien etenemiä - tulos on huikea. Oli kyseessä agility tai hyppyrata, nopeus kolkutteli 6 m/s. Se on paljon! Jotta voisi saavuttaa moisen maksimi nopeuden, olisi keskiarvo etenemän oltava 5,3-5,5 m/s luokkaa. Aikamoinen vauhti. Miten voimme työskennellä saavutaaksemme sen? Ohjaajan kehittyminen Ohjaajan hyvä analysoida omia tavoitteitaan ja elämän tilannetta aika-ajoin. Hinstaa lainatakseni - menestys on hyvinvoinnin sivutuote. Hinsta perustaa ajatuksensa kokonaisvaltaiseen hyvin vointiin, mikä johtaa tuloksiin ja menestymiseen. Ytimenä toimi itsensä tuntemus - kuka olen, mihin olen m...

Äänivihjeiden tavoitteita agilityssä Rita Larjava - MageeKuva Äänivihjeiden käyttöä on ollut agilityssa jo alkuajoista alkaen. Ehkä ensimmäisenä tulivat estevihjeet ja myöhemmin suuntavihjeet. Silvia Trkman on yksi koiran taitoja pisimmälle vienyt ohjaajan ja monen huipun malli rakentaa taitava ja itsenäinen koira. Hänen videonsa jo 10 vuotta sitten opettivat koirille itsenäisiä käännöksiä ja vahvoja äänivihjeitä niihin. Ohjaaja vapautui näin ns. juoksemaan vapaammin, kun koira suoritti äänivihjeestä haluttua tehtävää esim. wrappia eli johteen ympäripyörivää hyppyä. Samaan aikaan Suomessa ohjaus perustettiin täysin liikeohjaukseen opettamatta koiralle kontakti ja keppiosaamista kummempaa itsenäistä esteosaamista. Molemmat tavat olivat kehittymässä omaan suuntaansa. Miksi sitten ääniohjaus eli vihjeiden rakennusärsykekontrolliin tuo etua? Koira oppii tekemään tehtävät itsenäisesti, eikä ole kiinni ohjaajan liikkeessä, joka taas vapauttaa ohjaaja. Mitä eroa on sitten yleise...

Virehallinta Koiran optimivire on iso osa jokaista lajia. Mikä on sopiva viretila vaihtelee lajeittain, sekä lajien sisällä olevien eri tehtävien välillä. Koiran kyettävä muuttamaan mielentilaansa, jotta se pystyy keskittymään haluamiinsa tehtäviin. Vireenhallintaan olemassa niin laskevia kuin nostavia harjoitteita. Ohjaaja pystyy opettamaan koiralle erilaisia toimintamalleja, joiden kautta virettä voidaan tarvittaessa muuttaa. Itsellä on vireltään hyvinkin erilaisia koiria ja joutunut työstämään asiaa hiukan eri kulmista. Eniten olen pohtinut vireasioissa ns. viremotivaatioita (ei tiedetermi) eli mikä aiheuttaa koirassa minkäkin viretilan ja miten siihen voitaisiin vaikuttaa kokonaisuudessa. Keskimmäinen koirani esim. kiihtyy pelottavista ärsykkeistä kuten koirista, mutta kisatilanteissa taas esim. viresaattaa laskea tuntemattomien ihmisten paineesta. Vireen muuttumiseen liittyy siis ulkoinen ärsyke, joka aiheuttaa negatiivista stressitilaa. Näitä pelkotiloja on työstetty erillais...

Olen miettynyt jo pitkään, miksi osa asioista on koirilleni helppo opettaa ja niiden oppiminen nopea. Mitkä ovat ne pienet asiat mitkä tehostavat oppimista. Mitkä taidot ovat toimivat hyvänä pohjana sekä arkeen, että eri lajeihin. Tässä sitten ensimmäisenä mieleen tulevat perusharjoitteet kaikille koirakoille: Virehallinta: Kotiin tullessa pentu aloittaa vireen hallintaa oikeastaan aika heti. Itselle perusharjoitus on tässä on nameista luopuminen eli koira odottaa lupaa saadakseen ottaa namin tai aloittaakseen ruokailun. Ensimmäinen asia missä pentu oppii, että hänen toiminnallaan on merkitystä palkkion saamiseen ja luopumisen kautta pääsee haluttuun tulokseen. Seuraavaksi työstetään samaa lelun kanssa, kun kiinnostus niihin on hyvä ja intensiivinen. Luopumisen kautta koira oppii itsehillintää, joka hyödyllinen kaikissa lajeissa, sekä arjessa. Arjessa voidaan käyttää myös paljon ympäristön palkkioita. Rauhoittumista voidaan rakentaa useisiin tilanteisiin...

Ajatuksia agiltystä Pixie alkaa olla 9 vuotta. Hänen kanssansa aksamatka aloitettiin jo nuorena. Huumaannuttiin kovasta vauhdista ja tarjoamisen kautta oppimisesta. Kokeiltiin juoksareiden rakennusta, joka siihen aikaan oli Suomen kamaralla ennen kuulumatonta. Yksin ei vielä silloin taidot riittäneet juoksarikoiraan.   Harjoiteltiin, epäonnistuttiin ja kokeiltiin. Siihen aikaan mitä nuorempana mentiin kovaa sen hienompaa. Rataa tehtiin hyvinkin nuorilla koirilla ja vauhti korvasi monetkin taidot. Liikeohjaus oli valttia, vaikka se näin jälkikäteen, toi selkeästi myös ison kasan ongelmia. Freyan kanssa tarjoamisen kautta oppiminen oli jo itsestään selvyys. Kokeiluun tulivat suuntakäskyt, juoksarien rakennus loppuun saakka, parempi ja tarkempi taitojen rakennus. Taas tuli kokeiluita, mitkä onnistuivat heti ja toiset taas vähemmän hyvin. Tieto karttui ja uskallus tehdä omalla tavalla lisääntyi. Monta kertaa projektin aikana sai kuulla, ettei onnistu ja se ja se ei tule kos...