Äänivihjeiden tavoitteet agilityssä


Äänivihjeiden tavoitteita agilityssä

Rita Larjava - MageeKuva
Äänivihjeiden käyttöä on ollut agilityssa jo alkuajoista alkaen. Ehkä ensimmäisenä tulivat estevihjeet ja myöhemmin suuntavihjeet. Silvia Trkman on yksi koiran taitoja pisimmälle vienyt ohjaajan ja monen huipun malli rakentaa taitava ja itsenäinen koira. Hänen videonsa jo 10 vuotta sitten opettivat koirille itsenäisiä käännöksiä ja vahvoja äänivihjeitä niihin. Ohjaaja vapautui näin ns. juoksemaan vapaammin, kun koira suoritti äänivihjeestä haluttua tehtävää esim. wrappia eli johteen ympäripyörivää hyppyä. Samaan aikaan Suomessa ohjaus perustettiin täysin liikeohjaukseen opettamatta koiralle kontakti ja keppiosaamista kummempaa itsenäistä esteosaamista. Molemmat tavat olivat kehittymässä omaan suuntaansa.

Miksi sitten ääniohjaus eli vihjeiden rakennusärsykekontrolliin tuo etua? Koira oppii tekemään tehtävät itsenäisesti, eikä ole kiinni ohjaajan liikkeessä, joka taas vapauttaa ohjaaja. Mitä eroa on sitten yleisesti radalla huudetuilla vihjeillä ja oikeasti ärsykekontrolliin opetetulla vihjeellä? Opetettu koira suorittaa vihjettä vastaavan tehtävän, vaikka ohjaaja seisoisi paikallaan. Esim. menee putkeen välittömästi kuultuaan vihjeen tai irtoaa takaakiertoon kuultuaan vihjeen. Koiralla selkeä kuva mitä annettu vihje tarkoittaa ja se pystyy suorittamaan annetun tehtävän välittämättä sillä hetkellä ohjaajan toiminnasta. Ilman opettamista koirille voidaan radalla huudella, vaikka mitä ja tekevät sitä mihin liike vie. Tämä näkyy esim. takaa kiertojen purkuina tai koira hyppääkin esteen edestä vihjeestä huolimatta tai koira menee putkeen, vaikka sille annetaan kontaktieste vihje.

Mitkä vihjeet ovat sitten hyödyllisiä?


Estevihjeiden hyvä huolellinen rakennus on tärkein perusta. Esteet nimetään vasta, kun suoritus jo sujuvaa esteellä. Sen jälkeen tehdään tehokas este-erottelutreeni esim. puomi-putki jne. Kaikki estevihjeet pitäisi toimia ilman liikettä ihan niin kuin tokon käskyt tehdä esim. noutoa ja mennä merkille. Koiran pitää vihjeen kuultua suorittaa vihjeen mukainen este opetetun mukaisesti. Miksi sitten ilman liikettä? Koirat jäävät kiinni liikkeeseen ja opettava vihje jää alle, jolloin sen tarkka merkitys jää helposti epävarmaksi. No miksei sitten liikkeellä vain esteelle? Kun koira osaa estevihjeen hyvin niin se pystyy vihjeestä lähteä suorittamaan tehtävää nopeasti ja itsevarmasti, sekä irtoamaan esteelle ajattelematta ohjaaja. Esim. putki vihjeestä koira siirtää fokuksen putkeen ja suorittaa sen ohjaajan toiseen suuntaan lähtevästä liikkeestä ja ärsykekontrollissa koira ei myöskään mene putkeen, jos ei kuule vihjettä.

Suuntavihjeiden avulla voimme kertoa ennakoivasti mihin koiran pitää kääntyä ja se saa työrauhas suorittaa hypylle optimaallinen hyppy ja se tietää mihin suuntaan rata jatkuu. Koiralle voidaan opettaa vihjeet jyrkkään ja loivaan käännökseen eli sille voidaan opettaa erilainen kokoamisaste hyppyyn. Suullisella vihjeellä pystymme kertomaan suuntaa aijemmin ja suunnata liikkeemme paremmin kohti seuraavaa tilannetta. Toinen este, missä suuntavihjeillä on iso rooli, on kontaktiesteistä A ja puomi. Juoksukontaktit alkavat olla aika peruskauraa. Puomin jälkeisestä elämästä koiralle voidaan tehdä selkeämpi suuntakäskyillä yhdistettynä hyvin opetettuihin estevihjeisiin. Kun koira tietää ja puomin puolivälissä mitä sen pitää tehdä, se voi vain pistää navikat kaakkoon ja lähteä itsevarmasti suorittamaan tehtävää. Jälleen ohjaaja vapautuu siirtymään kriittisempään kohtaan. Suuntavihjeet tai miten hypätä hyppy voidaan myös opettaa koiralle tekemään tarvittaessa wrap tai S-linja hyppy eli ohjaaja tietää mihin koira laskeutuu ja pystyy paremmin suuntaamaan omaan liikkumistaan.



Ohjaukseen tukemaksi opetettavat vihjeet antavat mahdollisuuden jälleen antaa infoa entistä aijemmin ja koiralle rauhan suorittaa hyppy halutulla tavalla. Esim. IN-IN tule hyppy minun puolelta, tämä vihje korvaa pakkovalssin, välistä vedot ja muut usein hankalat ohjaukset. Koiralle opetetaan vihjeestä tulemaan este ohjaajan puolelta. Vasta vihjeenä tähän on sitten takaakierto vihje eli mene este pois siltä puolelta missä ohjaaja on. Tässä ohjaajan pitää vain oppia itse hahmottamaan onko estesuoritus puoli ns omalla puolella vai pois sieltä. Koiralle näiden vihjeiden hahmotus on todella helppoa ja ne tietävät ja kaukaa miltä puolelta este suoritetaan. Välistävedot ja takaakierrot menevät pelkästä juoksemalla ja ohjaaja voi olla koiraansa paljonkin edelle tai jopa takana.

Rita Larjava - MageeKuva
Koiralle voidaan opettaa taitoja todella valtavasti, mikä antaa meille työkaluja yhä tehokkaampaan informaation antamiseen radalla. Jokainen voi miettiä mitkä opit sopisivat parhaiten omaan työkalupakkiin. Hyvin opetetut äänivihjeet antavat koiralle informaatio aikaisemmin ja koira vapautuu suorittamaan esteen. Ohjaaja oma liikkuminen vapautuu, kun koira voidaan laittaa suorittamaan asioita itsenäisesti ja se esim. putkista kääntyy tiukasti tai jatkaa jo ennen annetun vihjeen avulla halutulle esteellä. Taitoja voidaan rakentaa ja hioa loputtomiin. Äänivihjeiden hyvä rakennus tarkoittaa koulutuksellisesti hiukan erilaista otetta kuin Suomessa on tapana ollut. Ratatreeniä ei tehdä nuorilla juurikaan vaan esim. keskitytään yhdellä esteellä ja parilla kartiolla vihjeiden rakennukseen. Esteiden opetuksessa todella panostetaan häiriöiden rakennukseen ja siihen, että koira todella oppii mitä esteellä pitää tehdä ennen kuin se nimetään, jotta vihjeelle tulee todella merkitys.

Omalla nuorella koiralle todettiin OCD ja se on tehnyt agilityä todella vähän aiempiin koiriini verrattuna. Loki todella kuumakoira. Vihje rakennustreenien myötä se todella kuuntelee ja pystyy jo nyt itsenäisesti tekemään todella hienoja kuvioita. Puomikin taidot ovat tulleet todella helposti, kun perustason vihje ymmärrystä on kehitetty. Verrattuna liikeohjattuun Pixiein, joka myös on kuuma, Loki on hanskassa oleva kuumakoira joka malttaa tehdä tarkasti opetetut tehtävänsä. Kokonaisvaltaisesti tältä matkalta tärkeintä on ollut oppi siitä, että opeta koiraa ensin ja sitten vasta tee yhdistelmiä eli rataa. Radan juokseminen nuorena ei opeta koiralle paljoakaan vain juoksemista esteillä ja pahimmillaan riman räiskintää, mutta ei todellisia taitoja suorittaa esteet turvallisesti ja maksimaallisesti. Tämä korostuu, kun käsissä on kuuma koira. Kun siirsin tokomieleni aksaan, avautui aivan uusi maailma. Freya on ns. hybridi koira näiden kahden oppiajatuksen väliltä, mutta kuinka olen sen kanssa saanut nauttia sille opetetuista taidoista, kuten puomin jälkeiset itsenäiset suoritukset ja esteelle tehtävät hyppytehtävät.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Palkkasana – mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Tavoitteena 6 m/s etenemä