Sagin valmentajakurssi saatu päätökseen

SAGIn Valmennuskurssi 2017

Kuva: Rita Larjava

Reilun puolen vuoden urakka 2 tason valmentaja opintoja alkaa olla takana. Omaa osaamista on viety eteenpäin niin lajiosaamisen, ihmisten ja koirien fysiikan, henkisenvalmentautumisen ja valmennustaitojen osalta. Kurssi oli monipuolinen kokonaisuus, joka haastoi omaa tekemistä monelta kantilta ja joutui monesti menemään pois mukavuus alueelta. Samalla on joutunut peilaamaan myös omaa harrastamista ja näkemystä lajista. Monia asia päässä kehittynyt ja muuttunut. Ajatusten kypsyminen on myös osaksi vielä kesken. Mitä kaikkea tällä opilla voi tehdä? Mitä haluaa lähteä kehittämään? Meneekin vielä tovi jäsentää kurssin ajatuksia järkeväksi kokonaisuudeksi. Ideoita ja ajatuksia myllertää jo paljon päässä. Ehkä aloitettava jonkinlainen valmennusprojekti ja lähteä viemään toden teolla omaa tekemistä uudelle tasolle.

Mitä agility voisi sitten olla tulevaisuudessa? Itsellä toiveissa olisi kehittää koirien rakentamista systemaattisemmaksi. Sisältäen fysiikan kehittämisen, kausien jaksottamisen ja pitkä jänteisemmän koiran rakentamisen. Mitä enemmän on oppinut niin sitä enemmän vakuuttunut, ettei kisakentille ole kiire vaan peruskallion rakennus on tärkeintä. Kun pohjaan on panostettu niin kestää se paremmin esim. luokkaantumisia ja kehittyminen tapahtuu nopeasti. Kiire kisoihin tuo harvoin järkeviä tuloksia. Pitkällä tähtäimellä myös nostaa riskiä koiran vahingoittumiseen, enkä tarkoita tällä pelkästään onnettomuuksia vaan keskeneräisen kroppan rasituksesta tulevia pieni muutoksia. Hienoa olisi kehittää systeemi mikä todella voisi mitata koiran kehittymistä ja palautumista. Työkaluja on jo olemassa, mutta ne pitäisi saada paremmin jokaisen käyttöön.

Ohjaajien valmentamista voitaisiin myös kehittää jo alusta asti. Motivaation pitkä jänteinen rakentaminen ja tavoitteiden  asettelun kautta voisimme saada myös harrastajia kehittämään itseään enemmän, vaikka tavoitteena ei alkujaan olisi kisaaminen. Ohjaajien kehittymisen myötä parantaisimme myös koirien turvallisuutta. Ohjaajia varten voisi alusta asti kehittää fysiikkaa parantavia ja tukevia harjoituksia. Tavoitteena tuoda lajin urheilullista puolta esiin jo alkeissa eli voisimme kehittää lajin koulutusta ottamaan myös ohjaajan kehittyminen alusta asti. Ideaali ajattelua, mutta ilman pieniä kehitysaskelia ei voi saavuttaa mitään uutta. Lajista voisi tehdä niin ohjaajalle kuin koiralle uuden tyyppistä lähestymistä ja motivoida koirakkoa kehittymään niin yhdessä kuin erikseen, sekä löytämään oma tapa tehdä lajia.

Henkisellä puolella myös matka on mielenkiintoinen niin oman tekemisen ja ajatusmaailman osalta, kuin siinä miten se tulisi ottaa huomioon valmentamisessa. Se onkin kolmas iso osio mistä voisi alkaa puhua jo uran alussa asti. Motivaation rakentaminen on tärkeä osa koirakon kehitystä ja moottori, joka pitää kehityksen vauhdissa. Tavoitteiden asettelulla voidaan tukea motivaation ylläpitoa, sekä  lisätä sitä. Tavoitteiden asettelu olisi hyvä olla suht alusta asti. Tavoitteet lisäävät motivatiota tehtävää kohtaan oli päämäärä mikä tahansa. Yleensä meillä on aina jokun syy miksi jotain tehdään ja sieltä voisi löytyä aina ne avaimet saada harrastelijatkin tekemään asioita paremmin.

Kuva: Rita Larjava

Valmentajan roolissa onkin mielenkiintoista ruveta haastamaan itseään niin oman kuin valmennettavien henkisen puolen rakennuksella. Lähinnä ohjata itse tutkistelu ja antaa työkaluja työstää haastavia asioita. Valmentajalla onkin iso vastuu ilmapiirin luomisesta kehittymiseen otolliseksi, sekä siitä että saa valmennettavan motivoitumaan tekemään töitä niinä vaikeinakin aikoina. Haasteena on myös omata ne herkät sensorit, jotka aistivat tunnetilat ja pystyy kuuntelmaan toisen ajatusmaailmaa. Agilityssä paljon tavataan ihmisiä vain muutamia kertoja ja tulkinta toisesta saattaa jäädä vajaaksi. Ehkä pian agilityssä voisi saada syvempiä valmennussuhteita ja pääsisi olemaan mukana toisen kehitysprojektin tukena, eikä vain tiedon antajana.

Itse toivon kehittyväni valmentajana sellaiseksi, että opettaa valmennettavan aktiiviseksi oppijaksi ja pohtijaksi. Tavoitteena myös haasteita ratkaiseva valmennettava, jonka matkaa valmentaja pääsisi tukemaan ja kehittämään valinnoissa. Itse uskon voimakkaasti siihen, että asoita ei pitäisi tarjoilla valmiina vaan oivalluksen olisi hyvä tulla valmennettavalta. Omaa valmennustyyliä ja tekemistä onkin hyvä lähteä kehittämään näistä kurssin ajatuksista. 

Toiveissa olisi pidempi valmennus rupeama pienen porukan kanssa ja kehittää kaikkia osa-alueita. Tieto on tullut paljon ja seuraavaksi on aika viedä tietoa eteenpäin.

Tässäpä jotain ajatuksia Valkkukurssin sisällöstä ja sen prosessoinnista! Toivottavasti pian saadaan oppeja jakoon ja kehittämään agility paremmaksi!

Yt Marianne, Talent Dogs